home  -  history  -  our dogs  -  puppies  -  in memoriam  -  gallery  -  news  -  links  -  guestbook  -  contact us


Pentupäiväkirja - 3.pentue moottoripyörät
(puppydiary only in Finnish)

takaisin / back >>>


Jawan pentujen kuvia lisää / more photos >>>
(päivitetty / updated 2.5.2010)

 



 

 

2.5.2010
Vappusimaa
 
Tänään pentusten elämän seitsemäs viikko alkoi aikaisin aamulla sateisen kelin ja ulkoilun merkeissä. Keli ei pentuja haittaa, vaan ulkona rällätään ja puuhaillaan oli ilma mikä tahansa. Kaahailua vesilätäkköön, santakasasta suu täyteen santaa ja sen jälkeen syöksyllä siskon kimppuun- voiko ihanampaa elämää olla?!
Tänään on selvästi ollut kasvupäivä. Pennut ovat ulkoilleet kolmasti ja sen jälkeen rällättäneet ympäri meidän kämppää kunnes ovat sammuneet. Sitten onkin oltu hiiren hiljaa unten mailla neljäkin tuntia yhteen menoon. Illalla oli kaikkien lasten odottama mehuhetki eli madotus. Ensin punnitus ja sitten matolääkepasta suuhun. Kyllä oli pienet labukkanaamat kaukana simasuista kun kukin vuorollaan sai annoksensa kyseistä herkkua!

 


27.4.2010
Päikkäreitä ja Panadolia
 
Viikonloppu mentiin Karin marssitahdissa, koska minä onnistuin sairastumaan influenssaan ja olin 4 päivää sairauslomalla. Pennut täyttivät sunnuntaina 5 vkoa ja sen kunniaksi oli varis sulamassa. Kuvia ei pentujen ekasta riistan tapaamisesta ole, koska minä vaan vetelin vuoronperään päikkäreitä ja panadolia. Kaikki suhtautuivat varikseen mielenkiinnolla, kaksi poikaa olivat huomattavasti toisia kiinnostuneempia. Kaikki muut suhtautuivat normaalilla kiinnostuksella ja lähtivät helposti riistan perään, kun sitä vedettiin piiloon.
 
Ilmat suosivat ja pennut ovat ulkoilleet pari kertaa päivässä. Mukavasti tulee pissa- ja kakkajuttuja sinne minne kuuluukin. Ulkona tassut pitävät kaikkein parhaiten ja siellä on mukavimmat tilat harjoitella spurttaamista. Välillä jalat kuitenkin menevät epätahtiin ja sitten mennään mukkelis makkelis. Pennut osaavat jo kohdistaa katsettaan ylöspäin "katsekontaktiin". Tänään pienkone lensi matalalla muutaman kerran liki meidän pihaa, niin heti tunnistivat äänen suunnan ja nostivat päätä ylöspäin. Ne tutkivat innokkaasti ympäristöä ja lähtevät tosi nopsaan aikuisen koiran perään. Ollaankin nyt oltu kahdestaan niiden kanssa ulkona, ovat nimittäin vielä vähän hallitsematonta sakkia. Melko hyvin tulevat vihellyksestä luokse, mutta toimii tällä hetkellä vielä paremmin sisällä kuin ulkona.
 
Kaikki syövät reippaasti pentumuroja ja mahat ovat pysyneet hyvässä kunnossa. Jawa imettää niitä vielä pari kertaa päivässä ja ruokaa ovat syöneet sen lisäksi kolme kertaa päivittäin. Jos pennut tunnistavat minun äänen ja alkavat heti pitää elämää kun tulen esim. töistä, niin Kartsan jalkoja ne todella rakastavat (niitä sulosääriä, jotka somistavat tosi montaa meidän koirien kuvista...)! Heti, kun Kartsa astuu jalkoineen pentuhuoneeseen iskee pikkuiilit kiinni- eikä väliä oliko jaloissa sukat tai ei...

 

Migo-papparainen ihmettelee pentuja.


 

16.4.2010
Mopoilukausi alkaa
 
Tästä ei enää paluuta ole, Jawasta tuli kuin tulikin mopoja. Ja meille itselle jää tietysti mopojen mopo Honda Monkey... Tytön virallinen nimi on kovin metallinen, joten kutsumanimeksi päätin minusta kauniin Tiiran. Ja kova tuo pienenä olikin kirkumaan! Tällä viikolla jumpat Paluksella jatkuneet normaaliin tahtiin. Välillä koitetaan jopa edetä laukka-askelin. Uusi muovimatto pentuhuoneen lattialla vaan on turhan liukas aloitteleville akrobaateille ja välillä levitään kun jokisen eväät. Pennut saivat matolääkkeet ja sen kunniaksi kaulapannat. Nyt Karikin erottaa ne hyvin toisistaan. Pantoihin totuttiin nopsaan ja nyt niitä ei huomatakaan -varsinkin v.sininen ja harmaa poika ovat sellaiset turkkipedot, että panta välillä uppoaa näkymättömiin.
 
Tintti on käynyt tutustumassa pentuihin ja Migokin tiiraa niitä sopivalta etäisyydeltä. Pentuhuoneen porttia on pidetty avoinna ja pennut ovat puskeneet itseään tutkimusmatkalle muualle taloon -uteliaita ne pienetkin labradorit ovat! Tintti on sellainen "tuoksukoira", (välillä myös pahanhajuinen..) sen päälaki tuoksuu hyvälle, lähinnä orvokille. Milou tuoksui myös, mutta vähemmän. Jawa ei tuoksu ollenkaan, mutta neljä sen pennuista tuoksuu -kaikki päälaesta. En ole huomannut sitä aikaisemmin pennuilla, mielenkiintoista nähdä säilyykö se aikuiseksi asti.
 
Kaikilla on nyt hampaat puhjenneet ja niitä käytetäänkin jo luovasti ympäristöön ja sisaruksiin. Jawa imettää niitä vielä, joten silloin nähtävästi malttavat olla tikkaamatta ja keskittyvät imuttamiseen. Pennut on punnittu joka ilta ja muutenkin olen käsitellyt niitä aika paljon. Kynnet on jo leikattu kahdesti ja huomenna on sama edessä. Enää ei pentuhuoneeseen pääse niiden huomaamatta, sillä heti kun portin haka kilahtaa päitä alkaa kohoilla ja tiiraillaan kuka sieltä on tulossa.

 

Peppupoika ja merkitön poika.


 

13.4.2010
Pentujen nimet
Koska pentueen emän kutsumanimi "Jawa" on vanha moottoripyörämerkki, tuli lapsistakin kaksipyöräisiä!

tytöt / girls
merkkityttö Boompaw's Honda Monkey "Tiira"
merkitön tyttö Boompaw's Suzuki Marauder "Inari"
pojat / boys
Boompaw's Suzuki Burgman
Boompaw's Kawasaki Ninja
Boompaw's Ducati Monster
Boompaw's Yamaha Thunderace
 

13.4.2010
Vaalimaan vamppyyrit
 
Jälleen on viikko vierähtänyt pentusten elämässä. Kolme viikkoa täynnä, neljäs alkanut. Kaikilla aukesivat silmät edellisenä viikonloppuna ja nyt näkö on jo tarkentunut. Kuulo tuli testattua, kun pentuhuonetta siivotessani moppi pääsi kaatumaan rämisten verkkoaitaa päin. Pennut olivat umpiunessa laatikossa ja sen jälkeen kuusi päätä nousi uteliaana ylös. Tuli myös luonne testattua, emänsälaisia pikkuveijareita. Vaikka talosta lähtisi katto, Jawa ensin katsoo mitä tapahtuu, eikä hötkyile, ja sen jälkeen toteaa, että ei ollut tarpeenkaan pelästyä.
 
Perjantaina annoin ensimmäisen kerran lisäruokaa. Jawalta on tullut hyvin maitoa ja pennut ovat kasvaneet tasaisesti, joten oli helppo lähteä totuttamaan hitaasti penturuokaan. Ensimmäinen kiinteä ateria maistui toisille hyvin ja toisille vähän huonommin. Pienin poika yllätyksekseni oli kaikista reippain ruokaileemaan. Heti kun kippa laskeutui lattialle, se totesi, että tämä on syötavää ja alkoi pistelemään reippaasti tuulensuojaan. Vatsat ovat pysyneet hyvässä kunnossa, joten määrät ovat olleet sopivan maltillisia. Ja päälle pitkät hörpyt lypsylämmintä!!
 
Lauantaina huomasin yht`äkkiä, että suussa näkyy jo valkoisia tirrihampaita. Ensimmäisenä olivat puhjenneet kulmahampaat ja pentuset näyttivät vaalimaan babyvamppyyreilta. Ja nyt niitä hampaita pilkistää jo enemmän. Ja niitä myös käytetään kaikkeen mahdolliseen; äitiin, sisaruksiin, pentulaatikkon reunoihin. Taitaapa ikenet kutista! Päivä päivältä tissiposket alkavat näyttää yhä enemmän oikeilta labradoreilta. Myös äänijänteitä on treenattu kiitettävästi. Veijareista irtoaa jo haukkuminen, ulvonta, murina, kurina ja suoraa kurkkua huuto silloin, kun elämä potuttaa. Pikkupoika touhusi puuhakkaana kumiankan kanssa, noutamisesta ei nyt vielä voida kylläkään puhua! Täytyisi tuon liikkumispuolen ensin tulla parempaan malliin, sillä vauhdikas syöksy sisaruksen kimppuun voi typistyä pyllähdykseksi istuvalleen tai jalkojen täydelliseen ojentumiseen sivulle prima ballerina-tyylillä!

 



 


 
 
4.4.2010
Viirusilmien ekat ihailijat
 
Tänään kävivät minun vanhemmat katsomassa pentuja. "Mummun ja pappan" mielestä tosi suloisia ja ihania. Ja Jawa poseerasi pentuhuoneessa laatikon edessä kun pentuja kehuttiin-
ja sitä tietysti myös! Ja oli sen näköinen, että kun on ollut niiiiiin raskasta imettää yöt ja päivät, että oliskos sitä toista possunkorvaa, kun pääsin vasta vähän makuun...
Ja olihan sitä tietysti!
 
Eilen illalla, kun siivosin pentulaatikon ja punnitsin pennut, huomasin kahdella pojalla jo pilkettä silmäkulmassa. Tänään melkein kaikilla kimmelsi pienen pienet viirut. Parin päivän kuluessa on silmät kunnolla auenneet ja näkökyky alkaa treenaantua. Perjantaina päivällä oli Kari kuullut kovaa älämölöä pentuhuoneessa ja yllätys yllätys, toinen tyttöpentu oli punnertanut itsensä laidasta yli, ja hyvin tyytymättömänä elämäänsä tassutti horjuvin jaloin ja kamalalla metakalla pentuhuoneen lattialla. Jawa oli nimittäin mennyt pentulaatikkoon imettämään ja tyttönen pelkäsi kostean lounaan jäävän välistä.
 
Kaikki pennut koittavat jo punnurtaa itseään neljälle tassulle. Vielä se ei kovin hyvin onnistu, koska pylly painaa ja jalat ei tottele. Mutta välillä ne ihan oikeasti jo kävelevät. Ja istuvat. Yksi pojista ja toinen tytöistä ulvoo, tyttö myös kurisee tai kehrää- toivottavasti siitä ei siis tule kissaa vaan labradori. Taitaa se yökehrääjä jäädä meille kasvamaan. Nämä kaksi siis istuvat ja ulvovat nokka pystyssä. Onneksi myös välillä nukkuvat, sillä ollakseen tuon kokoisia omaavat kyllä ihmeen vahvat keuhkot. Ekaan elinviikkon verrattuna huomaa, että syövät harvemmin ja myös vähän puuhailevat eivätkä pelkästään nuku. Nyt odotellaan, että silmät aukeavat kunnolla, koska sen jälkeen alkavat myös tassut viedä!

 

2 viikkoa vanhoja ( 2weeks old)

 


 

29.3.2010
Hannu Hanhet

 
Pennut ovat nyt viikon vanhoja armottomia imukuppeja. Kari sanoo niitä tissiposkiksi, mikä on kyllä aivan totta, sillä jos ne eivät nuku tainnoksissa ne retuuttavat Jawaa tissi poskessa. Ensimmäinen viikko on kulunut hujauksessa ja koska minulla on ollut kaksi päällekkäistä isoa projektia, en ole aikaisemmin ehtinyt kirjoittaa kuulumisia. Pennut syntyivät 21.3. sunnuntai aamuna seitsemän jälkeen keisarinleikkauksella. Tähän päädyttiin aamuyön tunteina, kun vedet tulivat, mutta pentuja ei supistuksista ja lenkityksestä huolimatta lähtenyt tulemaan. Leikkauksessa sitten selvisi, että ensimmäinen iso poika oli juuttunut synnytyskanavaan tulpaksi. Vaikka tunteja oli jo kulunut, olivat kaikki pennut vielä elossa. Jopa se ensimmäinen, heti poikkiteloin oleva, varsinainen Hannu Hanhi, jota sain muutaman kerran heilauttaa kunnolla, jotta hengitystiet aukesivat.
 
Iltapäivällä, kun Jawa alkoi kunnolla heräilemään narkoosista, se aluksi tuijotti ihmeissään mustia tissiä imeviä neekerilapsia. Sen verran leikkaus vaikutti Jawaan, että kolmena ekana
päivänä se ei putsannut pentujen kakkoja ollenkaan, pissat kylläkin. Maitoa onneksi lähti tulemaan heti tosi hyvin. Sitten yht`äkkiä se alkoi hoitaa myös kakka-asiat niinkuin kuuluukin.
Emänä Jawa on rauhallinen ja tosi varovainen liikkuessaan pentulaatikossa. Sen emä Tintti saattoi nimittäin välillä siivota huusholliaan niin että pennut pyörivät, joten Jawan
kaltainen emä on sen suhteen helpotus.
 
Tintti muuten haluaisi kovasti päästä pentuhuoneeseen katsomaan pentuja. Kun Jawa makasi taintuneena leikkauksesta ja pennut pitivät ääntä, Tintti istui pentuhuoneen portin takana ja vinkui ja vikisi. Tintti oli kyllä todella hyvä emä, varsinkin toiselle pentueelle, jonka hoitoon meidän ei tarvinnut mitenkään puuttua. Ensimmäisen kohdalla ei maitoa lähtenyt heti erittymään tarpeeksi ja Karin kanssa pullotettiin lisäruokaa 10 pennulle. Oli muuten urakka!
 
Onneksi siskoni Taina pääsi meille aluksi auttamaan pentujen kanssa, varsinkin kun itse tein 7 päivän työviikon- tunneista puhumattakaan. Yllätyksekseni leikkaushaava on pysynyt hyvässä kunnossa. Ajattelin sen hautuvan aivan kamalaksi maitotankkien puristuksessa, mutta se on pysynyt hyvänä eikä ole vuotanut juuri mitään. Jawakaan ei ole koittanut nyppiä tikkejä. Se makaa rauhassa selällään ja antaa puhdistaa haavan hyvin. Ja saa samalla vähän ilmahoitoakin.
 
Seuraavaksi odotellaan silmien aukeamista. Viime pentueessa Taiga aukaisi silmänsä 10 vrk iässä ja muut pari päivää myöhemmin. Mukava nähdä milloin nämä alkavat katsella maailmaa. Kovasti jo koitetaan jumpata takajaloilla, mikä on tietysti hyvä asia, jotta sitten heti silmien auettua päästään liikenteeseen. Paluksella eletään rauhallista pentuaikaa. Kovasti jo odottelen aikaa, kun pennut alkavat touhuta keskenään ja pääsee näyttämään riistaa ja ulkoilemaan. Siihen asti kuitenkin rauhallisimmissa "maitotykitys" merkeissä!

 


27.3.2010

Pentujen painot kun ikää on 6 vrk täynnä. (puppies 6 days old)

Tytöt / girls: 1000g & 1100g
Pojat / boys: 700g, 800g, 1000g, 1200g
 

26.3.2010

Pentujen painot kun ikää on 5 vrk täynnä.
(puppies 5 days old)

Tytöt / girls: 986g & 925g
Pojat / boys: 565g, 685g, 880g, 1080g

(Pentupäiväkirjaan tulee myöhemmin lisää tarinaa synnytyksestä ja pentujen kuulumisia, kunhan ehditään kirjoittamaan.)
 


16.3.2010
Rakennusmestari ja laadunvalvontaa

Kantoajan viimeiset vuorokaudet ovat menoillaan. Jawa on ollut vatsan kokoon nähden melko pirteänä. Lenkillä mennään tosin käännetyssä järjestyksessä, Tintti veteraani kaahailee menemään kärkenä ja Jawa vemputtaa jäljessä vatsa heiluen kuin nivelbussi ikään.

Viikonloppuna saimme pentuhuoneen valmiiksi Jawan makoillessa sahanpurujen ja Black&Dekkersien välissä tilannetta tarkkaillen. Maalasin jalkalistoja ja koirahuoneen portin. Sen lisäksi vaihdettiin porttiin salpa ja kaikenlaista muuta säätöä sitä mukaan kun ideat siirtyivät toteutusasteelle.

Luin jostain, että loppuajasta nartun ruokahalu heikkenee. No meillä ei olla moista havaittu, jos mahdollista, Jawa haluaisi ainakin tuplata ruoka-annoksena. Triplakaan ei olis paha ja sitten voisi ottaa vielä jotain välipalaa...  Raahelaiset tulivat tänään vielä yökylään pikku-Piretin kanssa. Santtu kertoo jo kovasti odottavansa Jawan pentua samalla kun taputtelee koirapedillä pötköttelevää Jawaa. Kaiken kaikkiaan Paluksella odotellaan tulevaa rauhallisin mielin.
 


Jawalla 58 vrk täynnä. ( 58 days behind)


 

7.3.2010
Pikku apulaisia
 
 
Jawalla alkaa 8rvk ja ollaan jälleen viikkoa lähempänä h-hetkeä.Jawa on voinut erittäin hyvin, ruoka ja liikunta maittavat edelleen. Metsässä on paljon lunta ja sinne on tallaantuneet hyvin kapeat lenkkipolut. Jawa pysyy uskollisesti polulla, koska muualla se suorastaan vajoaa hankeen, varsinkin nyt kun sen maavara on pienenemään päin. Se liikkuu mielellään ja vatsa heiluu mukavasti puolelta toiselle Jawan ravatessa menemään. Uusi lempparipaikka on takan kylki, jota vasten Jawa oikaisee itsensä pitkin pituuttaan. Vaihtelee makuuasentoa välillä kyljeltä selälle ja takaisin.
 
Meillä alkoi lauantaina pieni projekti, nimittäin pentuhuoneen lattiamaton vaihtaminen. On pitänyt tehdä jo aikoja sitten, mutta on jäänyt suunnittelu-vaiheeseen. Eikä se maton vaihtaminen, vaan kaikki hommat sitä ennen. Huone on meillä yleensä sellainen "varasto"tila, johon kertyy kaikenlaista.. Kaikki kolme koiraa ovat olleet uteliaina kurkkimassa meidän touhuja, varsinkin vanha veteraani Mökö on tunkenut itseään ihan jalkoihin asti. Se on perusluonteeltaan aina ollut todella utelias ja osallistuva, eikä luonne ole siitä miksikään muuttunut, vaikka kuulo on mennyt ja jalat ovat jo aika klempat. Seuraavaksi pystytetään pentulaatikko. Jawa on muutamana yönä koittanut kaivaa itselleen kodinhoitohuoneen kaapin alle pesää, joten pääsee sitten pentulaatikkoon kunnolla möyhimään sisustuksen mieleisekseen!
 
Mökö oli virkeällä tuulella ja Kari teki sille pihalla muutaman noudon. Vanha koira oikein terästäytyi, kun tajusi mitä tässä vielä pääsee tekemään. Kyllä oli Mökön naama näkkärillä parin noudon jälkeen! Ja sitten kelpasikin vetää sikeitä loppupäivä...


 

Jawalla 7 viikkoa täynnä. (7 weeks behind)

2.3.2010

Jawa vatsan ympärys tänään 70 cm.
 

1.3.2010
Pentutunnelmissa Paluksella
 
Jälleen on aika aloittaa kirjaaminen pentupäiväkirjaan. Nyt tuleva mammakoira on meidän oma kasvattimme Jawa, joka on ensikertalainen näissä asioissa. Jawa astutettiin vkolla 3 peräkkäisinä päivinä Nakella. Astuminen sujui rauhallisissa merkeissä. Ultrassa kävimme 18.2. Sieltä löytyi helposti 5 sikiötä, josta meille tuli lentävä lause "vauvoja viis", jota on sittemmin käytetty monissa asiayhteyksissä. Tällä hetkellä kyllä tuntuu siltä, että sieltä on tulemassa enemmän kuin ne viis... (Kohdun perälle ei nähty ultrassa, joten oikea määrä on vielä arvoitus.)
 
Jawa on voinut tähän asti mitä mainioimmin. Ruokahalu on kasvanut, jos vielä mahdollista, muutenkin ruokaan persosti suhtautuvalla nuorella nartulla. Nyt saa todella pitää silmällä, ettei neiti imuroi oman kippansa tyhjennettyä sekä Tintin että Migon ruokaa. Tintille Jawan odotusaika on ollut oikein mukavaa, koska se on päässyt tuuraamaan sekä toko- että nometreeneihin. Tintin kanssa ei ole enää viime vuonna treenattu mitään, joten nämä ovat olleet sille todella huippuhetkiä! Toisaalta on hieno huomata, että tänä vuonna 10 v. täyttävä mummokoira on tuosta vaan napattavissa naftaliinista treeneihin. Tokossa on treenattu ruutuun lähetystä yms. mitä Tintin kanssa ei ole todellakaan koskaan tehty. Vaan nytpä on! Ja häntä vaan heiluu tunnin lopullakin, eikä tarvitse erikseen motivoida tai herätellä. Aika veteraanitäti tämäkin!
 
Tänään otettiin muutama kuva kasvaneesta mahasta. Viikolla mittasin vyötärön ympärykseksi 65 cm. Sivuprofiilista ei vatsa vielä paljoa näy, näyttää ennemminkin olevan hyvässä näyttelykunnossa... Jawa on runkotyypiltään samanlainen kuin Tintti, melko kapea, mutta samalla syvärunkoinen, joten aikas paljon saa tulla lisää ennenkuin vatsalinja laskee. Tinttiin ainoa selvä ero on ollut se, että Jawa on ollut ekoista vkoista lähtien melko väsynyt ja selvästi normaalia rauhallisempi. Kovin odotamme uutta elämää tänne Palukselle loppuvuoden järkyttävien tapahtumien jälkeen. Miloun ja Nooran äkilliset kuolemat jättivät suuren aukon meidän perheeseen, joten yksi pennuista tulee ilman muuta jäämään meille. Mikään ei tietysti voi korvata Milouta tai Nooraa, mutta uuden kasvun seuraaminen ja kevään tulo ehkä auttavat surun muuttumisessa hienoiksi muistoiksi.

 

Jawalla 6 viikkoa täynnä. (6 weeks behind)

 

Jawalla 6 viikkoa täynnä. (6 weeks behind)